Rahan ja talouden historia on pitkä ja vaiheikas. Esi-isiemme oravannahkakaupoista on kuljettu pitkä matka moderniin talouteen, jossa käteinen raha on jäänyt sivuosan rooliin, ja valuutat vaihtavat omistajia maksukorttien ja mobiilisovellusten välityksellä. Viime vuosien merkittävin ilmiö rahan kehityksen saralla on ollut kryptovaluuttojen esiinmarssi. Mitä kryptovaluutat käytännössä ovat, ja mitä niistä tulisi tietää?
Kryptovaluutat ovat saaneet osakseen niin varauksetonta ylistystä kuin kärkästä kritiikkiä. Toisten mielestä ne tulevat olemaan tulevaisuuden digitalisoituneet talouden tärkeimmät valuutat, joita perinteiset valtioiden rajat ja muut vanhan maailman esteet eivät hidasta. Toisten mielestä kyseessä on pelkkä kupla, joka tulee jättämään sijoittajat puille paljaille. Todellisuus luultavasti löytyy ääripäiden välistä. Joka tapauksessa kryptovaluutat ovat tulleet jäädäkseen osaksi taloutta, ja myös tavallisten kuluttajien ja sijoittajien tulisi tuntea ainakin niiden perusasiat.
Miksi kryptovaluutoista puhutaan niin paljon?
Ennen kryptovaluuttoihin perehtymistä tarkemmin on hyvä pohtia hieman ilmiön taustoja. Karkeasti tiivistettynä kryptovaluutat ovat digitaalisia valuuttoja ja sijoituskohteita. Niistä ensimmäinen, Bitcoin, näki päivänvalon vuonna 2008. Tämän jälkeen kryptovaluutat yleistyivät ja niiden arvo nousi pikkuhiljaa, ja nykyisin niissä liikkuu massiivisia rahasummia.
Kryptovaluuttojen nousulle on monia syitä. Koko 2000-luvun ajan yhteiskuntamme, ja siinä sivussa myös talous ja raha, ovat digitalisoituneet läpikotaisin. Niin työelämä, vapaa-ajan vietto kuin taloudenhoitokin sähköistyivät. Lähes kaikki länsimaiden asukkaat käyttävät nykyisin internettiä, ja tehokkaita sekä helppokäyttöisiä tietokoneita ja älypuhelimia on kaikkien saatavilla. Näin ollen digitaalisten valuuttojen keksiminen oli vain ajan kysymys. Raha on arkisen taloudenhoidon ja suurempien investointien vaatima väline. Kun rahan käyttö siirtyi virtuaaliseksi, miksi myös valuutta ei tekisi samaa siirtymää?
Toinen syy kryptovaluuttojen yleistymiselle liittyi varmasti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä alkaneeseen talouskriisiin, jonka vaikutukset näkyivät kaikkien ihmisten arjessa. Suuret kriisit synnyttävät toisaalta epäluottamusta perinteisiä instituutioita, kuten valuuttoja, kohtaan. Toisaalta ne rohkaisevat ihmisiä keksimään ja innovoimaan asioita, joilla tulevat kriisit voidaan välttää. Tästä johtuen vuosi 2008 ja sitä seurannut vuosikymmen olivat täydellinen ajoitus kryptovaluuttojen lanseeraamiselle, ja talouden historian uuden luvun kirjoittamiselle.
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä kryptovaluutat ovat saaneet huomiota niiden eksentrisen ja karnevalistisen luonteen vuoksi. Kryptovaluutat ovat saaneet rooleja mitä kummallisemmissa ja näyttävimmissä tempauksissa, mikä on tietenkin saanut tavalliset kansalaiset ihmettelemään, mistä oikein on kyse.
Mitä kryptovaluutat ovat?
Entä mitä kryptovaluutat sitten käytännössä ovat? Kuten jo johdannossa kävi ilmi, ne ovat digitaalisia valuuttoja, joiden tarkoitus on joko korvata perinteinen raha, tai ainakin tarjota sille digitaalinen vaihtoehto. Perinteisesti rahalla on ajateltu olevan kolme tehtävää:
- Vaihdannan väline, jolla yksityishenkilöt ja yritykset ostavat toisiltaan palveluita ja tuotteita.
- Arvon mittari, joka havainnollistaa tuotteen tai palvelun arvon.
- Arvon säilyttäjä. Rahan kolmas tehtävä on säilyttää arvo tai hyöty, jonka esimerkiksi kauppias on saanut myymistään tuotteista.
Esittelemme myöhemmin artikkelissa, miten kryptovaluutat joko onnistuvat tai eivät onnistu toteuttamaan näitä perinteisiä rahan tehtäviä.
Kryptovaluuttojen perimmäisenä tarkoituksena on ollut tarjota digitaalinen ja perinteisistä taloudellisista instituutioista, kuten keskuspankeista, vapaa valuutta. Tämän vuoksi kryptovaluutoilla on muutama perusperiaate, jotka toistuvat kaikissa kryptovaluutoissa:
- Digitaalisuus. Perinteiset valuutat syntyvät, kun keskuspankit laskevat markkinoille lisää valuuttaa lainojen muodossa. Kryptovaluutat syntyvät tietokoneilla tehtyjen laskutoimitusten tuloksena. Tätä kutsutaan louhinnaksi.
- Kansainvälisyys. Alati digitalisoituvassa maailmassa valtioiden rajat asettavat esteitä talouden kasvulle ja uusille innovaatioille. Kryptovaluutat pyrkivät siksi olemaan kansainvälisiä ja itsenäisiä toimijoita.
- Lohkoketjuteknologia. Kaikki kryptovaluutat perustuvat lohkoketjuteknologiaan, jota esittelemme artikkelissa perusteellisemmin tuonnempana.
Bitcoin – Kryptovaluuttojen edelläkävijä
Joskus Bitcoinista puhutaan, kuin se olisi yksi ainoa kryptovaluutta. Todellisuudessa eri kryptovaluuttoja on nykyisin useita tuhansia. Bitcoin oli ensimmäinen lanseerattu kryptovaluutta, joka asetti standardit tuleville valuutoille. Uudet valuutat pyrkivät korjaamaan Bitcoinin heikkouksia, sekä tarjoamaan sille vaihtoehtoja.
Lohkoketjut – Kryptovaluuttojen teknologian ydin
Kaikki kryptovaluutat perustuvat lohkoketjuteknologian hyödyntämiselle. Sekä kryptovaluutan määrän lisääntyminen että niiden olemassaolo on riippuvainen lohkoketjusta.
Käytännössä lohkoketju on sähköinen tietokanta, jonka olemassaolo perustuu useiden itsenäisten tietokoneiden ja palvelinten väliseen yhteyteen. Lohkoketju koostuu useista lohkoista. jotka puolestaan koostuvat tietokoneiden välisistä transaktioista. Koska jokaisella ketjuun osallistuvalla taholla on tallennettuna koko lohkoketjun historia, sitä on käytännössä mahdotonta väärentää.
Kryptovaluutat syntyvät lohkoketjun kasvaessa, ja uusien lohkojen syntyessä. Käytännössä ketjuun osallistuvat tietokoneet suorittavat laskutoimituksia edellisten lohkojen perusteella. Laskutoimitusten ratkomisen seurauksena lohkoketju kasvaa, ja vapauttaa liikkeelle lisää kryptovaluuttaa. Tämä valuutta päätyy laitteelle, jolla transaktiot on suoritettu. Laskutoimitusten ratkomisesta ja kryptovaluuttojen hankkimisesta käytetään termiä louhinta (englanniksi mining).
Kryptovaluuttojen louhinta
Jotta kryptovaluutat voisivat kehittyä varteenotettaviksi kilpailijoiksi perinteisille valuutoille, niiden määrän kasvu on välttämätöntä. Niinpä monet haluavat osallistua louhintaan ja päästä käsiksi kryptovaluuttoihin ensimmäisinä.
Kryptovaluuttojen louhinta vaatii tietokoneen tai tietokoneita, jotka on suunniteltu juuri kyseistä tarkoitusta varten. Esimerkiksi ensimmäisen ja suurimman kryptovaluutan eli Bitcoinin louhiminen on nykyisin käytännössä mahdotonta tavallisilla tietokoneilla, sillä louhintamahdollisuuksista käydään kovaa kilpailua. Sen sijaan pienempien ja vähemmän suosittujen kryptovaluuttojen louhinta on yhä mahdollista lähes kaikille.
Lähtökohtaisesti kryptovaluuttojen louhinta on suhteellisen turvallista, mutta siihen liittyy omat riskinsä. Kaikesta verkossa tehdyistä toimista jää jälki, jonka perusteella tietokone ja sen IP-yhteys ovat jäljitettävissä. Tämä tuo mukanaan tietoturvariskin myös kryptovaluuttojen louhijoille. Riski on kuitenkin vältettävissä esimerkiksi salatun internetyhteyden avulla.
Kryptovaluuttojen ostaminen ja myyminen
Entä miten kryptovaluuttoihin sitten pääsee käsiksi, jos niiden louhinta ei ole mahdollista? Kryptovaluuttoja ostetaan ja myydään verkossa toimivissa kryptopörsseissä. Nämä kauppapaikat tarjoavat sijoittajille ja kuluttajille mahdollisuuden ostaa ja myydä kryptovaluuttoja ilman välikäsiä. Lisäksi jotkin perinteisistä pankeista ovat kiinnostuneet kryptovaluutoista. Kryptovaluuttoihin keskittyvät sijoituspalvelut ovat alkaneet yleistymään myös suomalaisten pankkien palveluvalikoimassa, ja tulevaisuudessa trendin voi uskoa jatkuvan.
Koska kryptovaluuttojen markkinat ovat erittäin uusi, ja ikäänsä nähden erittäin suuri ilmiö, kauppapaikoilla on oltava tarkkana. Kryptovaluuttojen kauppaamista säännellään todella niukasti. Vähäinen sääntely on toisaalta hyvä asia, sillä se takaa kryptovaluuttojen autenttisuuden ja itsenäisyyden. Toisaalta taas sääntelyn puute on yksi kryptovaluuttojen suurimmista heikkouksista. Erilaiset huijaukset ja petokset ovat yleisiä, ja monet sijoittajat ovatkin menettäneet suuria summia rahaa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kryptovaluutat olisivat lähtökohtaisesti epäluotettava ja kartettava sijoituskohde. Niihin sijoittaminen vaatii kuitenkin tarkkaa taustatyön tekemistä ja tarkkaavaisuutta.
Kryptovaluutat sijoituskohteena
Vaikka kryptovaluuttojen tarkoituksena oli tarjota täydellinen digitaalinen vaihtoehto perinteiselle rahalle, niin käytännössä toistaiseksi tämä tavoite ei ole toteutunut. Tällä hetkellä kryptovaluutat ovat ensisijaisesti sijoituskohde. Kryptovaluutoista suurin, eli Bitcoin, yritti brändätä itsensä myös käyttövälineenä, mutta sen arvo nousi niin nopeasti liian suureksi tähän tarkoitukseen. Uudemmat ja pienemmät kryptovaluutat ovat pyrkineet samaan, mutta toistaiseksi ne eivät ole onnistuneet vakuuttamaan asemaansa tarpeeksi.
Kryptovaluutat ovat saaneet maineen varsin villeinä sijoituskohteina. Osittain tämä on median ansiota. Sanomalehdet ja uutiset ovat olleet pullollaan onnekkaita kryptosijoittajia, jotka ovat sijoittaneet oikealla hetkellä pikkusumman kryptovaluuttoihin, ja moninkertaistaneet sijoitustensa arvon. Kryptomiljonäärit ovat kuitenkin harvinaisuuksia, ja vain harva sijoittaja on päässyt miljooniin käsiksi. Toisaalta mediassa on myös esitelty paljon traagisia tarinoita sijoittajista, jotka ovat lyöneet kaikki rahansa kiinni kryptoihin, ja menettäneet kaiken. Todellisuudessa suurin osa kryptovaluuttoihin sijoittaneista ihmisistä on tehnyt varsin maltillisia sijoituksia, ja myös voitot sekä tappiot ovat olleet sen mukaisia.
Monien kryptovaluuttojen kurssit ovat nousseet huimia määriä jopa pienissä ajoissa. Esimerkiksi Etherin, joka on yksi suurimmista kryptovaluutoista, arvo oli vuoden 2021 syyskuussa noin 2800 dollaria. Kahden kuukauden päästä arvo oli peräti 4400 dollaria, kun taas kaksi kuukautta tämän jälkeen arvo oli jälleen noin 2800 dollaria. Esimerkki on varsin äärimmäinen, mutta havainnollistaa kryptovaluuttojen arvon heittelyä. Oikeaan aikaan tehdyillä investoinneilla on mahdollista saada nopeitakin suuria voittoja, kun taas epäonnistuneet sijoitukset voivat romahtaa parissa kuukaudessa.
Kryptovaluutat arvon säilyttäjinä
Kuten jo artikkelin alkupuoliskolla mainitsimme, yksi rahan tai valuutan kolmesta tehtävästä on arvon säilyttäminen. Jos kyseessä on vakaa valuutta, voimme luottaa, että saamme esimerkiksi sadalla eurolla saman määrän ruokaa nyt kuin tulemme vuoden päästä saamaan. Kryptovaluuttojen arvon suuri heittely, eli volatiliteetti, on johtanut siihen, että kryptovaluutat eivät täytä tätä valuutan tehtävää kovinkaan hyvin. Tämä on suuri este kryptovaluuttojen aseman vakiintumiselle. Sen vuoksi kryptovaluuttamarkkinoilla on alkanut toimivaan pienempiä kryptovaluuttoja, joiden ainoa tarkoitus on vakauttaa markkinoita ja tasata valuuttojen arvon heittelyä. Palaamme tähän osiossa, jossa esittelemme erityyppisiä kryptovaluuttoja.
Toisaalta esimerkiksi Bitcoinin arvo on noussut niin vakaasti ja tasaisesti, että sen voi tulkita toimivan myös arvon säilyttäjänä. Jos kryptomarkkinat eivät mene täysin mullin mallin, niin Bitcoinin arvon ei tarvitse pelätä romahtavan.
Kryptovaluuttojen säilyttäminen
Jotta kryptovaluutat pysyisivät turvassa, eikä sijoitukset katoaisi taivaan tuuliin, ne on säilytettävä turvallisesti. Tähän käytetään niin kutsuttuja kryptolompakoita. Lompakko voi olla digitaalinen pilvipalvelu tai fyysinen kovalevy tai muu tallennusväline, joka pitää valuutat visusti turvassa. Laadukas kryptolompakko on ehdoton välttämättömyys jokaiselle sijoittajalle.
Kryptovaluutat vaihdannan välineenä
Jos kryptovaluutat eivät aivan täydellisesti onnistu täyttämään rahan tehtävää arvon säilyttämisestä, niin kahdesta toisesta tehtävästä se selviää paremmin. Nämä kaksi tehtävää ovat tietenkin tekstin alussa mainitut vaihdannan ja kaupankäynnin mahdollistaminen, sekä tuotteiden ja palveluiden arvon mittaaminen.
Kryptovaluutat haluttiin luoda arkipäiväisen talouden ja raha-asioiden hoitoon soveltuvaksi. Utopistisissa visioissa kryptovaluutoilla maksetaan niin vuokra, ulkomailta tilatut ostokset kuin muut jokapäiväiset maksut yksityishenkilöiden tai yritysten välillä. Käytännössä kryptovaluuttojen yleistyminen maksuvälineenä on kuitenkin ollut hidasta. Bitcoinilla oli mahdollista maksaa ostoksia eri yhteyksissä, mutta sen arvon noustua liian suureksi, siitä tuli ensisijaisesti sijoituskohde. Uudet ja pienemmät kryptovaluutat kuitenkin tunnistivat tässä markkinaraon. Niinpä monia uusia kryptovaluuttoja kehitetään ensisijaisesti maksuvälineiksi. Ilman suosion kasvua ja niiden määrän lisääntymistä tämä tavoite ei kuitenkaan voi toteutua.
Bitcoin ja altcoinit – Kryptovaluuttojen kategoriat
Kryptovaluuttojen markkinoiden merkittävin valuutta on tietenkin Bitcoin. Sen arvo kattaa lähes puolet kryptovaluuttojen koko markkina-arvosta. Tämän perusteella voidaan luonnollisesti laskea, että markkinoilla on samansuuruinen osa muita kryptovaluuttoja. Mitä nämä muut valuutat ovat, ja miten ne eroavat toisistaan?
Yleisesti markkinoiden muista valuutoista käytetään termiä altcoin tai altcoinit. Näillä tarkoitetaan kaikkia kryptovaluuttoja, paitsi Bitcoinia. Altcoinit ovat syntyneet Bitcoinin jälkeen, ja ne jaetaan tavallisesti muutamaan eri kategoriaan.
Louhittavat altcoinit
Louhittavat altcoinit muistuttavat Bitcoineja. Suurin osa altcoineista on juuri louhittavia kryptovaluuttoja. Niiden louhintaprosessi on samankaltainen kuin Bitcoinin tapauksessa. Louhittavien altcoinien tavoitteena on usein vakiintua arjessa käytettäväksi digitaaliseksi rahaksi. Bitcoin ei tässä onnistunut, mutta altcoinit uskovat voivansa välttää Bitcoinin virheet.
Stablecoin
Koska kryptovaluuttoja on aina leimannut niiden arvon raju heittely, markkinoille tarvitaan vakauttavia voimia. Tähän tarkoitukseen on syntynyt stablecoineiksi kutsuttu kryptovaluuttojen kategoria. Näiden valuuttojen tarkoituksena ei ole arvon kasvattaminen ja tuotteiden ja palveluiden ostaminen. Sen sijaan stablecoinit ovat valuuttaa, johon arvoltaan epävakaat valuutat voi vaihtaa päivän päätteeksi, jotta sijoitusten arvo ei esimerkiksi yön aikana romahda. Ne toimivat siis arvon säilyttäjinä, aivan samaan tapaan kuin perinteiset eurot ja dollarit.
Meemivaluutat
Kryptovaluutat ovat internetajan ilmiö. Niinpä niiden ympärillä esiintyy paljon meemejä ja muuta internethuumoria. Osa kryptovaluuttameemeistä on kasvanut niin suuriksi, että niistä on tullut omia valuuttojaan. Meemivaluutat ovat yksi syy sille, miksi kryptovaluutoilla on niin anarkistinen ja kaoottinen maine perinteisempien sijoittajien keskuudessa.
Kaiken kaikkiaan kryptovaluuttojen markkinat ovat erittäin monipuoliset. Valuuttoja on tuhansia, ja niitä voisi jakaa lukuisiin eri kategorioihin. Siksi kryptovaluutoista kiinnostuneiden sijoittajien on perehdyttävä tarkasti, mihin ovat laittamassa rahojaan kiinni.
Kryptovaluuttojen laillisuus
Jos kryptovaluutat ovat täysin uusi tuttavuus, niin niiden laillisuudesta huolehtiminen on erittäin ymmärrettävää. Vaikka kyseessä on täysin uusi ja ennenäkemätön ilmiö, niin lainsäätäjät Suomessa ja muualla maailmassa ovat jo ehtineet reagoimaan siihen.
Suomessa kryptovaluutat, niiden omistaminen ja niiden kauppaaminen ovat täysin laillista liiketoimintaa. Joissakin maailman maissa esimerkiksi louhinta on laitonta, ja toisissa taas kaikki kryptovaluutoilla tehdyt transaktiot ovat potentiaalisia talousrikoksia. Toinen ääripää taas on El Salvadorin valtio, jossa Bitcoineista on tehty valtion virallinen valuutta.
Verot
Suomessa kryptovaluutat ja niillä tehdyt voitot on myös otettu jo verotuksen piiriin. Kryptovaluutoista on maksettava pääomatuloveroa. Tämä on Suomessa tasavero. Veroprosentti on 30 %, jos tuotto on alle 30 000 €. Jos tuotto ylittää tämän, niin veroprosentti on 34 %.
Kryptovaluuttojen kanssa on oltava tarkkana, sillä niistä on maksettava veroa aina, kun niillä tehdään mitään transaktioita. Olitpa sitten myymässä kryptovaluuttasi euroiksi, tai vaihtamassa valuuttaa toiseen, niin valuutan arvonmuutos on verotettavaa tuloa. Siksi veroon virtuaalivaluutoista kannattaa tutustua hyvissä ajoin, ennen valuuttojen myymistä.
Kryptovaluuttojen hyödyt ja haitat
Kaiken kaikkiaan kryptovaluutat ovat erittäin kiinnostava ja potentiaalinen ilmiö digitaalisen talouden saralla. Mutta onko kyseessä pohjimmiltaan vain suuri puhallus? Kryptovaluutoista käytävä keskustelu on usein niin kärkästä ja poleemista, että todellista konsensusta asian laidasta on vaikea muodostaa. Kryptovaluuttoihin ei pidä suhtautua mustavalkoisesti. Niissä on sekä hyviä että huonoja puolia niin yksityishenkilöiden kuin suurempien kokonaisuuksien näkökulmista.
Hyödyt
Kryptovaluutoista ei puhuttaisi ja spekuloitaisi näin paljoa, jos niiden hypelle ei olisi mitään perustaa. Rahan käyttö on muuttunut historian eri vaihteissa useita kertoja. Digitalisaation ja globalisaation seurauksena kryptovaluuttojen ilmestyminen oli vain ajan kysymys.
Vahvin argumentti kryptovaluuttojen puolesta on tietenkin niiden käytännöllisyys. Perinteiset valuutat ovat aina olleet keskuspankkien ja muiden instanssien oikkujen uhreja. Kryptovaluutat voivat toimia täysin irrallaan tahoista, jotka voisivat manipuloida niiden markkinoita. Lisäksi maailman muuttuessa yhä kansainvälisemmäksi yhteisöksi, rahat ylittävät valuutat tulevat olemaan entistä tärkeämpi osa taloutta.
Haitat
Kolikon kääntöpuolelta löytyy kuitenkin myös haittoja, jotka voivat uhata kryptovaluuttojen voitonmarssia. Esimerkiksi niiden tuottamiseen vaaditaan tehokkaita tietokoneita, jotka ovat todellisia energiasyöppöjä. Näin ollen niiden vaikutukset ilmastolle ovat varsin haitallisia. Tämä ongelma on onneksi ratkaistavissa kehittämällä sekä energiantuotantoa että kryptovaluuttojen louhintaprosesseja.
Toinen konkreettinen haitta on kryptovaluuttojen epävakaus ja arvon heittely. Jos kryptovaluutat eivät voittamaan kuluttajien ja sijoittajien luottamusta, ne eivät voi kasvaa ja yleistyä suunnitelmiensa mukaisesti. Tähän ongelmaan voidaan onneksi vaikuttaa hillityllä markkinoiden sääntelyllä.
